Suomalainen maksuton kouluruokailu on hieno, kansainvälisestikin huomioitu asia. Silti siihen liittyvä keskustelu on usein kovin negatiivissävytteistä. Kouluruoka saa valtakunnallisessa uutisoinnissa harvoin kiitosta ja sen arvo huomataankin vasta kriisien tai lakkojen keskellä. Valtaosa ruokailijoista on kuitenkin palautteiden mukaan tyytyväisiä kouluruokaan.

Mediassa ja sosiaalisen median keskustelupalstoilla on marraskuun aikana pohdittu turkulaiskouluihin ruokaa tuottavan Kaarean kouluruoan laatua ja annoskokoja. Kohu alkoi, kun huoltajat kertoivat sosiaalisessa mediassa lastensa saaneen oireita Turun kouluissa vegaanipäivän kunniaksi tarjotuista vegenugeteista. Kaarea lähetti kaikki nugettiaterian osat tutkittavaksi, eikä niistä löytynyt laboratoriokokeissa mitään poikkeavaa.

–  Vegenugetti on ollut ruokalistoillamme jo helmikuusta lähtien ja se on ollut tykätty tuote kasvisruokailijoiden keskuudessa. Vegaanipäivänä sitä tarjottiin ensimmäistä kertaa kaikille ruokailijoille, kertoo Kaarean ruokapalvelun toimialajohtaja Sari Markkola-Niemi.

Uutisoinnissa nousi esille myös Kaarean makaronilaatikossa käytettävä broileri-nautajauheliha, jonka epäiltiin olevan raakaa. Tällainen ei Kaarean keittiöissä ole mahdollista, koska liha tulee keittiöihin kypsänä elintarviketurvallisuuden ja suurtalouskeittiön tuotantotavan vuoksi.

–  Turun kaupungilla on kouluruoalle tarkat ohjeistukset, joita Kaarea noudattaa sopimuksen mukaisesti. Turun kouluissa ja päiväkodeissa tarjottava ruoka on turvallista, laadukasta ja suositusten mukaista, toteaa Turun kaupungin ruokapalveluiden palvelupäällikkö Maarit Ketola.

Turun kaupunki on yksi Kaarean kuudesta omistajasta. Muita omistajia ovat Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha, Paraisten, Uudenkaupungin ja Salon kaupungit sekä Auran kunta.

Turun kaupungilla on kouluruoalle tarkat ohjeistukset, joita Kaarea noudattaa sopimuksen mukaisesti. Turun kouluissa ja päiväkodeissa tarjottava ruoka on turvallista, laadukasta ja suositusten mukaista.

– Turun kaupungin ruokapalveluiden palvelupäällikkö Maarit Ketola

Energiantarve täyttyy, kun aterian kokoaa lautasmallin mukaisesti

Koululounas täyttää noin kolmasosan lapsen päivän energian ja ravintoaineiden tarpeesta, kun sen kokoaa lautasmallin mukaisesti. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaisessa lautasmallissa neljännesosa on proteiinin lähdettä, neljännesosa hiilihydraattia/energialisäkettä ja puolet kasviksia. Lisäksi lautasmalliin kuuluu myös ruokajuoma, leipä ja levite.

–  Jos lautaselle ottaa vain tilkan keittoa tai muutaman kalapuikon, on selvää, ettei energiamäärä täyty, nälkä tulee ja vatsa kipeytyy. Siksi kannustamme ottamaan tarjottimelle kaikki ateriaan kuuluvat osat – myös sitä jälkiruokaa, koska silloin tällöin herkuttelukin kuuluu terveelliseen syömiseen, muistuttaa Markkola-Niemi.

–  Valtakunnallinen huoli siitä, mitä ja miten lapset syövät tänä päivänä on aivan aiheellinen. Syömiskäyttäytymisen huolestuttava muutos näkyy myös kouluterveyskyselyn tuloksissa. Uutisissa nähdyt lautaskuvat ovat todellisia – eivät lasten lautaset näytä siltä kuin malliateriat. Terveellisen syömisen malli ei toteudu, ja ruokakasvatus onkin kaikkien lasten elämässä olevien aikuisten vastuulla, painottaa Ketola.

Niin sanottujen kappaleruokien kuten kalapuikkojen annosmäärät herättivät myös keskustelua. Kaareassa ohjeistetaan ottamaan lautaselle proteiininlähdettä ikäkohtaisesti sopiva määrä muiden aterian osien lisäksi.

–  Ruokaa saa kuitenkin aina hakea lisää, mutta silloinkin tulisi noudattaa lautasmallia: otetaan lautaselle kaikkia aterian osia – ei pelkkiä kalapuikkoja. Näin voidaan lisäksi harjoitella tunnistamaan paljonko jaksaa syödä, vaikka tarjolla olisi sitä lempiruokaa. Kun santsataan vähän kerrallaan, voidaan myös vähentää ruoasta syntyvää lautashävikkiä, kiteyttää Markkola-Niemi.

Kannustamme ottamaan tarjottimelle kaikki ateriaan kuuluvat osat – myös sitä jälkiruokaa, koska silloin tällöin herkuttelukin kuuluu terveelliseen syömiseen.

–  Kaarean ruokapalvelun toimialajohtaja Sari Markkola-Niemi

Kouluruokaa kehitetään yhteistyössä

Kouluruokaan ei ole Kaarean aikana kohdistunut säästötavoitteita, vaan päinvastoin siihen on viime vuosina panostettu esimerkiksi tuomalla kasvisruokavaihtoehto valittavaksi kaikille Turun koululaisille, vaihtamalla maito luomuun sekä lisäämällä ruokajuomavalikoimaan kaurajuoma.

Kaarea valmistaa Turussa 28 000 koulu- ja päiväkotiateriaa joka arkipäivä. Toimintaa ohjaavat ravitsemussuositukset ja kaupungin kanssa laadittu palvelusopimus. Yksittäisiin toiveisiin vastaaminen on haastavaa, mutta tehokkaimmin palautteet kouluruoasta tulevat perille, kun ne ohjataan reaaliaikaisesti kohteeseen, johon palaute liittyy. Palvelun kehittäminen palautteiden kautta on tärkeä osa toimintaa.

–  Ruokapalvelun ammattilaiset keittiöissämme sekä opettajat ja muu henkilökunta kouluissa ja päiväkodeissa tekevät sydämellään arvokasta työtä ruokakasvatuksen eteen. Meneillään oleva kohu on ymmärrettävästi vaikuttanut myös heihin, sanoo Markkola-Niemi.

Turun kouluruokaa tuotetaan yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Kaarea ja Turun kaupunki ovat yhdessä sitoutuneet edistämään lasten terveyttä ja hyvinvointia. Kouluruoan tavoite on edelleen sama kuin vuonna 1943, jolloin laki maksuttomasta kouluruoasta on asetettu: lasten ravitsemustilan parantaminen.

Sari Markkola-Niemi
toimialajohtaja, ruokapalvelut
Kaarea Oy

Maarit Ketola
palvelupäällikkö, ruokapalvelut
Turun kaupunki