BLOGI: Tavoitteena hiilineutraali Suomi – Mikä oma roolini on tavoitteen saavuttamisessa?

2.1.2020
Kaarean logo sammaltaulussa

Olemme Kaareassa pohtineet hiilineutraaliutta ja sitä miten me huomioimme tämän tavoitteen omassa toiminnassamme. Asian pohdintaa vauhditamme järjestelmällä tammikuun lopussa Kaarean pyöreän pöydän tilaisuuden, johon olemme kutsuneet kunta-alan päättäjiä ja vaikuttajia kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta. Hiilineutraaliuutta olemme pohtineet myös tekemällä taustatyötä siitä millä tavalla me omassa toiminnassa pystymme vaikuttamaan hiilipäästöjen vähenemiseen.

Hiilineutraalius on monitahoinen asia ja kokonaisuuden hahmottamiseksi lähdin itse omasta henkilökohtaisesta toiminnasta. Kirjallisuutta on ja verkosta löytyy paljon hyvää tietoa, mutta erityisen hyvin käytännöntasolle aiheen vie www.ilmastokoulu.fi. Kodin ilmastokoulusta löytyy kolme eri tasoa, joilla voit testata omia kulutustapoja. Etenemällä tasoilla voi muuttaa kulutustapoja ilmastoystävällisemmiksi yksinkertaisilla tehtävillä ja oppia ymmärtämään omia ilmastovaikutuksia. Nyt olen ilmastoeskari –tasolla, mutta tavoitteena on saavuttaa tulevaisuudessa ilmastokorkeakoulun taso.

Toinen toimenpide, jonka tein oman ilmastoystävällisyyden kehittämiseksi oli, että liityin Turun ilmastojoukkueen Facebook –ryhmään. Turun kaupunki on perustanut ilmastojoukkueen osana kaupungin tavoitetta tehdä Turusta hiilineutraali kaupunki vuoteen 2029 mennessä. Ilmastojoukkueen tavoitteena on tietoisuuden lisääminen ja oman hiilijalanjäljen miettiminen.  https://www.turku.fi/hiilineutraali-turku/tule-mukaan/liity-ilmastojoukkueeseen. Sivun kautta löytyy linkki oman hiilijalanjäljen mittaamiseen ja konkreettisiin tekoihin, joita voi poimia omaan sitoumukseen.

Yksityishenkilöille suunnattuja sivuja ja tavoitteita voi käyttää pohjana ymmärtämään meidän tuottamien tukipalveluiden ruuan, siivouksen ja kunnossapidon vaikutuksia ympäristölle. Esimerkiksi voimme miettiä, miten me huomioimme veden ja energian kulutuksen palveluissamme? Mikä on merkityksemme ja mahdollisuutemme vaikuttaa myönteisen asenteen kasvamiseen kasvisruokaa kohtaan? Entä ruokahävikin hallinta ja hävikin vähentäminen? Onko logistiikkamme mietitty päästöjä minimoiden? Ja vielä vaikuttavia asioita ovat hankinnat ja kierrättäminen.

Kaikkiin kohtiin voimme vastata, että toimenpiteitä on tehty ja esimerkkejä tulee mieleen kaikilta toimialoiltamme. Siivouksessa on pitkään tehty työtä veden ja kemikaalien käytön vähentämiseksi. Henkilöstöravintolissamme on tarjolla kasvisvaihtoehdon lisäksi säännöllisesti vegaanista ruokaa. Lisäksi lounaalta ylijäänyttä ruokaa on mahdollista ostaa. Kunnossapidossa uudistamme ja korjaamme vanhaa, sekä hyödynnämme mahdollisuuksien mukaan vanhoja materiaaleja.

Vaikka näiden esimerkkien löytäminen oli helppoa, ei se tarkoita etteikö uusia tekoja tarvittaisi. Haluamme lisätä vuorovaikutusta kunta-alan sisällä ja toivomme, että järjestämämme pyöreän pöydän tilaisuudet voisivat toimia sellaisena alustana. Kuulemalla toisten jo tehdyistä toimenpiteistä voi avata uusia toimintamalleja omassa ympäristössä. Se voi avata myös uusia yhteistyökäytäntöjä. Jos hiilineutraalius kiinnostaa sinua ja et ole saanut kutsua Kaarean tammikuun pyöreän pöydän tapahtumaan, voit lähettää pyynnön sähköpostilla viestinta@kaarea.fi. Lisäämme sinut vieraslistalle.

 

Kirjoittaja, Katriina Virtanen, on Kaarean myynnistä, markkinoinnista ja viestinnästä vastaava. Omassa elämässä hän pyrkii kestäviin valintoihin, mutta tunnistaa omat haasteensa. Erityinen kipupiste on pienien välimatkojen taittaminen yksityisautolla, jonka omatunnolle asettamaa painoa hän pyrkii vähentämään omistamalla hybridiauton.