Suomalaiset lapset ja nuoret syövät kasviksia ravitsemussuosituksiin nähden liian vähän. Kaareassa ryhdyttiin yhdessä Turun kaupungin kanssa keväällä 2025 pohtimaan, miten voisimme omalta osaltamme lisätä kasvisten menekkiä lasten lautasilla. Halusimme selvittää, millaiset muutokset koulun salaattipöytään voisivat innostaa oppilaita syömään enemmän kasviksia. Ratkaisua lähdettiin etsimään yhdessä lasten ja nuorten kanssa.  

Käynnistimme koulun salaattipöydän kehittämisprojektin, jossa kuultiin oppilaskuntien hallituksia, lasten parlamentin osallistujia ja toteutettiin laaja kysely kahdeksassa turkulaisessa peruskoulussa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 388 oppilasta.  

Koululaiset saivat arvioida salaattipöydän nykyisiä aineksia ja kertoa, mitkä niistä ovat heille mieluisia ja mitkä taas eivät houkuttele syömään kasviksia. Lisäksi oppilailta kysyttiin mielipidettä ennalta rajatuista uusista salaattipöydän vaihtoehdoista. 

Oppilaat kertoivat, mikä toimii 

Kyselyn tuloksissa nousi selkeästi esiin, että koululaiset toivoivat enemmän tuttuja ja mieluisia kasviksia sekä mahdollisuutta vaikuttaa omaan annokseensa. Suosituimpia vaihtoehtoja olivat kurkku, porkkanaraaste, porkkanapalat, paprika, jäävuorisalaatti ja tomaatti. Sen sijaan vähiten pidettyjä olivat erilaiset marinoidut ja valmiiksi sekoitetut salaatit. Lisäksi oppilaat toivoivat salaattipöytiin enemmän hedelmiä, kasvistikkuja ja vaihtoehtoja, joista jokainen voi koota itselleen mieluisan kokonaisuuden. Lisäksi kysely osoitti, että tiettyjen kasvisten lisäksi lapsille ja nuorille on tärkeää myös kasvisten ulkonäkö ja rakenne.  

Toiveet näkyivät käytännön muutoksina 

Kyselyn tulosten pohjalta tehtiin konkreettisia uudistuksia. Salaattipöytään lisättiin suosittuja kasviksia ja samalla vähennettiin vaihtoehtoja, joista oppilaat pitivät selvästi vähemmän. Lisäksi tarjolle tuotiin hedelmäpaloja, kasvistikkuja ja uunijuureksia. Uudistuksista kerrottiin mm. ruokasaleissa, Wilmassa ja sosiaalisessa mediassa.  

Yksi projektin onnistumisen avaimista oli se, että avointen kysymysten sijaan kyselyn pääpaino oli ennalta määriteltyjen vaihtoehtojen äänestämisessä. Näin varmistuttiin siitä, että kyselyssä esiin nousseet toiveet olivat tuotevalikoiman ja ravitsemussuositusten puitteissa mahdollisia toteuttaa, ja vastaajien toiveet voitiin viedä nopeasti käytäntöön.  

Menekki kasvoi uudistusten jälkeen 

Uudistettu salaattipöytä otettiin käyttöön tammikuussa 2026, minkä jälkeen vaikutuksia seurattiin kevätlukukauden ajan. Tulokset olivat rohkaisevia. 

Hedelmiä, vihanneksia ja uunijuureksia syötiin keväällä 2026 Turun päiväkodeissa, kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa yhteensä noin 21 000 kiloa enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.  

Kun määrät suhteutetaan ruokailijamääriin, hedelmien, vihannesten ja juuresten määrä nousi keskimäärin 55 grammasta 63 grammaan ruokailijaa kohden päivässä. Tämä tarkoittaa noin 15 prosentin kasvua. Kasvua nähtiin erityisesti hedelmissä ja vihanneksissa. Myös uunijuuresten käyttö lisääntyi merkittävästi.  

Vaikka useat tekijät vaikuttavat kouluruokailun valintoihin, tulokset osoittavat, että kyselyn pohjalta toteutetut uudistukset ja salaattipöydän kehittäminen kulkivat käsi kädessä kasvaneen menekin kanssa. Lisäksi uudistuksista on saatu runsaasti myönteistä palautetta opettajilta ja lasten vanhemmilta.  

Lasten ääntä kannattaa kuunnella 

Lapset ja nuoret haluavat osallistua kouluruokailun kehittämiseen. Kyselyn perusteella koululaiset pitävät tärkeinä sekä terveellisiä että ympäristöystävällisiä valintoja. 75 % vastaajista kertoi pitävänsä joko erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä, että kouluruoka on terveellistä. 66 % taas vastasi pitävänsä erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä, että kouluruoka on ympäristöystävällistä. Koululaiset osaavat myös kertoa hyvin konkreettisesti, millaiset ratkaisut houkuttelevat syömään kasviksia enemmän.  

Kun oppilailta kysyttiin mielipidettä ja heidän toiveitaan toteutettiin, syntyi muutoksia, jotka näkyivät myös salaattipöydän käytössä. Oleellista projektissa oli huomioida kouluruokailun reunaehdot jo heti alusta alkaen, jotta mahdollisimman moni saaduista kehitysideoista olisi myös toteuttamiskelpoisia. Kasvisten menekin kasvu rohkaisee jatkamaan kouluruokailun kehittämistä yhdessä lasten ja nuorten kanssa.