Olemme Kaareassa tehneet määrätietoista ympäristötyötä jo pitkään ja vuonna 2025 meille myönnettiin Ekokompassi-sertifikaatti osoituksena tästä työstä. Sertifikaatin tavoitteena on vähentää toiminnastamme aiheutuvia negatiivisia ympäristövaikutuksia sekä tunnistaa ja vahvistaa toimintamme myönteisiä vaikutuksia. Ekokompassityön myötä olemme tunnistaneet ja määritelleet osa-alueita, joilla on toiminnassamme suurin vaikutus. Ruokapalveluissa yksi tärkeä ja kunnianhimoinen tavoite on pienentää ruokahävikin määrä 8 %:iin kaikesta valmistetusta ruoasta.

Mistä ruokahävikki kostuu?

Ruokahävikki on paljon puhuttu aihe, mutta harvemmin pysähdytään miettimään, että hävikkejä on erilaisia. Ruokapalveluissa hävikki jakautuu kahteen pääluokkaan, tuotantohävikkiin ja lautashävikkiin. Tuotantohävikki syntyy, kun ruokaa valmistetaan enemmän, kuin sitä kulutetaan. Lautashävikki taas syntyy asiakkaan lautaselle jäävästä ruoasta.

Seuraamme Kaareassa molempien ruokahävikkien määrää ja kirjaamme sen ylös päivittäin, jotta tiedämme tarkkaan eri ruokien menekin ja hävikin. Hyödynnämme tietoja muun muassa ruokalistojemme suunnittelussa ja pyrimme minimoimaan sekä tuotanto- että lautashävikkiä. Ekokompassi-tavoitteemme koskee kuitenkin nimenomaan tuotantohävikkiä.

Hävikin hallinta alkaa menekin arvioinnista

Tuotantohävikki on seurausta liian suuresta menekin arviosta. Täysin nollahävikki ei kuitenkaan ole realistinen tavoite, sillä silloin ruoka loppuisi kesken. Tämän vuoksi Kaareassa keskitytään siihen, mikä vaikuttaa eniten eli menekin ennustamiseen. Käytännön toimenpiteinä hyödynnämme tuotannonohjausjärjestelmää, joka näyttää aiemmat menekit ja hävikit, ennustamme valmistusmäärät datan pohjalta ja toimimme periaatteella ”Tuotamme menekin mukaan minimoidaksemme hävikin”.

Erityisesti kouluruokailussa ruokailijamäärät vaihtelevat paljon, mikä tekee ennustamisesta haastavaa ja 8 prosentin tavoitteesta kunnianhimoisen. Tästäkin huolimatta tavoitteemme on selkeä: Ruokahävikki enintään 8 % valmistetusta ruoasta.

Hävikki menee tarpeeseen

Kuten aiemmin todettu, nollahävikki ei ole realistinen tavoite ja olemmekin Kaareassa halunneet varmistaa, että tuotantohävikkimme ei mene hukkaan. Teemme yhteistyötä SPR:n ruoka-avun kanssa kuudessa koulussa, joissa ylijäämäruokaa jaetaan SPR:n vapaaehtoisten toimesta. Vuonna 2025 ylijäämäruokaa jaettiin näissä kohteissa yhteensä 15 582 käyntikerralla.