Suomalainen peruskoulu syntyi 1970-luvulla vahvistamaan yhdenvertaisuutta ja tarjoamaan kaikille lapsille mahdollisuuden oppimiseen taustasta, asuinpaikasta tai perheen varallisuudesta riippumatta. Aiempi rinnakkaiskoulujärjestelmä ei tarjonnut kaikille samoja mahdollisuuksia, ja siksi peruskouluun siirryttiin koko maassa asteittain vuosina 1972–1977.

Maksuton lämmin ateria oli jo vuodesta 1948 alkaen osa oppivelvollisuuskoulua, ja peruskoulu-uudistuksen myötä oikeus ilmaiseen kouluruokaan vakiintui kaikkien peruskouluikäisten arkeen. Kouluruokailu onkin tärkeä osa suomalaisen koulun tasa-arvon, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tarinaa.

Tällä viikolla juhlistamme suomalaisen peruskoulun 50-vuotista taivalta. Viikon aikana tarkastelemme kouluruokaa eri näkökulmista ja nostamme esiin sen kehitystä, ruokalistojen muuttumista sekä vastuullisuuden kasvavaa merkitystä osana kouluruokailua.

Tillilihasta tortillaan, kouluruoan maut muuttuvat sukupolvien mukana

Kouluruoka herättää vahvoja muistoja. Moni muistaa vielä makaronivellin, tillilihan, kanaviillokin, veriletut, maksalaatikon tai hernekeiton. Viisikymmentä vuotta sitten kouluruokalistat rakentuivat pitkälti tutuista perusruoista, joita valmistettiin suuria määriä ja joiden raaka-aineet olivat helposti saatavilla. Puurot, keitot ja laatikkoruoat olivat tavallisia, ja sesongit näkyivät vahvemmin tarjonnassa.

1970- ja 1980-luvuilla kouluruokiin alkoi tulla uusia vaikutteita ja erityisruokavalioita alettiin huomioida. Riisi, spagetti, broileri, jogurtti, raasteet, salaatit ja hedelmät yleistyivät vähitellen. Samalla oppilaiden makumaailma laajeni. Monelle kouluruoka onkin ollut ensimmäinen paikka tutustua uusiin ruoka-aineisiin, makuihin ja ruokakulttuureihin.

Nykykoulussa ruokalista näyttää toisenlaiselta kuin ennen, vaikka tuttuakin löytyy. Tarjolla voi olla esimerkiksi kasvispastaa, tortilloja, broilerikastiketta, kalapyöryköitä, kasvissosekeittoa tai uuniruokia, joiden rinnalla on salaattipöytä, leipä ja juoma. Kasvisruoka on nykyään arkea, ja vaihtoehtoja suunnitellaan yhä useammin niin, että ne sopivat mahdollisimman monelle.

1970-luvulla ruokalista saattoi näyttää esimerkiksi tältä:

Ma

Veriohukaiset, juuressurvos, puolukka

Ti

Sienikastike, perunat, kananmuna

Ke

Jauheliha-kasviskeitto, viili ja marjat

To

Kalamureke, sitruunakastike, perunat, porkkana-rusinasalaatti

Pe

Kasvis-sianlihapata, punajuuri-omenarahkasalaatti

Kaikki ei kuitenkaan ole muuttunut. Monet kouluruoan klassikot ovat pitäneet pintansa vuosikymmenestä toiseen. Esimerkiksi lihakeitto, hernekeitto, puurot, kalakeitto ja makaronilaatikko kuuluvat edelleen monen koulun ruokalistoille. Sama ruoka on voinut olla isovanhemman, vanhemman ja tämän päivän koululaisen lautasella, vaikka resepti tai lisukkeet olisivat vuosien varrella hieman muuttuneet.