Suomalainen peruskoulu syntyi 1970-luvulla vahvistamaan yhdenvertaisuutta ja tarjoamaan kaikille lapsille mahdollisuuden oppimiseen taustasta, asuinpaikasta tai perheen varallisuudesta riippumatta. Aiempi rinnakkaiskoulujärjestelmä ei tarjonnut kaikille samoja mahdollisuuksia, ja siksi peruskouluun siirryttiin koko maassa asteittain vuosina 1972–1977.

Maksuton lämmin ateria oli jo vuodesta 1948 alkaen osa oppivelvollisuuskoulua, ja peruskoulu-uudistuksen myötä oikeus ilmaiseen kouluruokaan vakiintui kaikkien peruskouluikäisten arkeen. Kouluruokailu onkin tärkeä osa suomalaisen koulun tasa-arvon, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tarinaa.

Tällä viikolla juhlistamme suomalaisen peruskoulun 50-vuotista taivalta. Viikon aikana tarkastelemme kouluruokaa eri näkökulmista ja nostamme esiin sen kehitystä, ruokalistojen muuttumista sekä vastuullisuuden kasvavaa merkitystä osana kouluruokailua.

Vastuullisuuden merkitys kasvaa

Kouluruoan vastuullisuus on saanut viime vuosikymmenten aikana yhä suuremman roolin. Aiemmin vastuullisuus näkyi ennen kaikkea siinä, että kaikille tarjottiin lämmin ja ravitseva ateria koulupäivän aikana. Se oli merkittävä tasa-arvoteko ja on sitä edelleen. Tänään vastuullisuus tarkoittaa tämän lisäksi myös ravitsemusta, ilmastovaikutuksia, ruokahävikin vähentämistä, raaka-ainevalintoja sekä ruokakasvatusta.

Koulun ruokala on Suomen suosituin ravintola. Kouluruokailu tavoittaa Suomessa päivittäin satojatuhansia lapsia ja nuoria, joten sen vaikutus on merkittävä. Kun ruokalistoilla lisätään kasvipainotteisuutta, suositaan sesonginmukaisia ja vastuullisesti hankittuja raaka-aineita sekä vähennetään ruokahävikkiä, syntyy vaikutuksia sekä ympäristöön että tulevaisuuden ruokailutottumuksiin. Samalla kouluruokailu opettaa, että vastuulliset valinnat voivat olla osa tavallista arkea.

Vastuullisuus näkyy nykyään myös siinä, miten kouluruokaa kehitetään yhdessä. Oppilaiden osallisuus, palautteen kerääminen ja ruokakasvatus ovat aiempaa tärkeämpi osa kokonaisuutta. Kouluruokailu ei siis ole vain palvelu, vaan myös oppimisympäristö, jossa opetellaan ruokaan, hyvinvointiin ja kestävään elämäntapaan liittyviä taitoja.

Tulevaisuudessa kouluruoan vastuullisuudessa korostuvat yhä vahvemmin ilmastovaikutukset ja niiden huomioiminen osana arjen ruokavalintoja. Kouluruokailu voi toimia suunnannäyttäjänä siinä, millaista kestävää ruokakulttuuria Suomessa rakennetaan seuraaviksi vuosikymmeniksi. Kaarean ruokapalveluissa vastuullisuutta edistetään käytännön teoilla esimerkiksi suunnittelemalla ruokalistoja huolellisesti, seuraamalla menekkiä ja kehittämällä hävikin hallintaa niin, että ruokaa valmistetaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja ylijäävän ruoan määrä pysyy mahdollisimman pienenä.